lauantai 30. marraskuuta 2019

Paahteista golfia Balilla marraskuussa

Kun Balia on nähty ja koettu, golfaaja suuntaa golfkentälle.

Bali Beach golf
Päivälämpötilat ovat yli 30 astetta ja lähdemme kokeilemaan pelaamista läheiselle 9-reikäiselle Bali Beach golfklubille. Täällä ei ole autoja käytössä ja kävely yhdeksän reiän verran onnistuu hyvin aamuvarhaisella. Kenttä ei sinällään ole erityinen, vaikka rannan läheisyydessä onkin. Merimaisemia ei avaudu ja vettä on muutamissa uomissa ja lammikoissa vain vähän, koska kuiva jakso on kestänyt vuoden. Kenttä on kuitenkin vehreä ja kostea aamuvarhaisella. Väyliä reunustaa vanhat puut ja pensaat, joista muutamat ovat kukkaloistossaan ja puut luovat ihanat varjot kentälle.  

Cadeilta saa hyviä neuvoja pelaamiseen ja peli kulkeekin ihan mukavasti. Onhan se mahtavaa, kun caddie vetää kärryjä, antaa mailan, putsaa pallon, näyttää mihin pallo pitää lyödä ja iloitsee hyvistä lyönneistä.  Meillä on toinen vanhempi caddie, joka neuvoo myös lyönnissä ja toinen nuorempi, jolta saa myös hyvät ohjeet. 

Myöhemmin kierroksen  jälkeen, kun väsymys iskee, toteamme, että aamuaika pelaamiseen ei taida meille sopia, koska tuolloin on yö Suomessa, ja fysiikka ei taida olla ihan terässään.







New Kuta golf
New Kuta golfin valitsimme sen ylistettyjen merimaisemien takia. Sunset-aika in edullisempi kuin normaali greenfee. Matkaa Sanurista on noin tunnin verran Balin vuoristoiseen lounaisosaan. Laaja putti- ja chippigriini on heti lähtöpaikan edessä ja siitä on helppo lähteä ensimmäiselle tiiauspaikalle. Kenttä kuljetaan autolla ja saamme kaksi nuorta naista caddieiksi.

Pääsemme lähtemään kierrokselle jo ennen varattua lähtöaikaamme. Alue on todella kuivaa, ympäristö ei ole ollenkaan vehreää - ojat ja lammikot ovat kuivia. Hyvä puoli on se, että pallot eivät huku. Väylät ovat kuitenkin hyvässä kunnossa ja griinit  ihan kelpoja olosuhteisiin nähden. Ilma on kuuma ja tosiaan vuoteen ei ole Balilla satanut. Etuysi kiertää mäkisiä maastoja ja kukkuloilla näkyy rakenteilla olevia suuria rakennuksia. Takaysillä alkaa merituulikin jo paikoittain puhaltaa ja odotus avautuvista kallioisista rantamaisemista antaa odottaa väylille 13-16 saakka. Aurinko alkaa juuri laskea ja mennä pilvien taakse, lämmin merituuli puhaltaa, joten olosuhteet ovat täydelliset. Niemen kärjessä järjestetään juuri hääjuhlaa ja saamme seurata pelin ohessa kaunista hääpaikkaa, häävieraita ja hääparin kuvausta rannalla. Tässä kohtaa menee aikaa valokuvien ottamiseen, jossa caddiet auttavat mielellään.

Muutama pitkä väylä vielä ja pimenevä ilta johdattavat takaisin klubitalolle. Iltapäivän lähtö oli hyvä valinta ja kivikkoisen alun jälkeen kenttä palkitsee maisemien osalta.

Suihku ja taksin tilaus. Päätämme vielä käydä Garuda Wisnu Kencana -patsaalla, jonka valtava hahmo vilkkui taivaanrannassa kun ajoimme kentälle. Koska on jo ilta, itse temppeliin ei enää pääse ja ihailemme jättimäisiä kalliolohkareita, pienempää näköispatsasta ja taustalla kohoavaa GWK:ta kuitenkin. Vaikuttavaa, vaikka tämän pidemmälle emme pääsekään tänään. 

Vielä muutama päivä jäljellä Balilla ja mietimme, mitä tekisimme. Olemme salanneet esitteitä lähisaarista Nusa Penida ja Nusa Lembongan. Koska vesiaktiviteetit ja snorklailu eivät meitä ystäväni kanssa niin kiinnosta, päätämme lähteä katsastamaan Sanurista puolen tunnin ajomatkan päässä olevan vehreän, luksushotelleja ja upeita hiekkarantoja sisältävän turistikohteen Nusa Duan ja siellä Bali National golfkentän. 















Bali National Golf
Bali National Golfia kuvaillaan hawaijilaistyyliseksi golfkentäksi ja sitä se on mielikuvan perusteella. Heti klubille tullessa caddiet kysyvät nimen ja varustetarpeet. 

Täällä ympäristö on vehreää ja vettäkin on jonkin verran, myös rotkoja, joiden reunamilla pallokauppiaat pälyilevät. Tänne onkin helppo hukata palloja. Väylät ovat pitkiä, osin kapeitakin ja bunkkereita löytyy joka lähtöön. Viheriöt ovat suuria, muodokkaita ja hyvässä kunnossa. Siirtymät kentällä ovat pitkiä, polut kauniisti kivetettyjä ja korkeuseroja on jonkun verran - muutamalta väylältä siintää merikin.

Bali National -kentällä on kaksi saareen lyötävää par 3:sta. Mikäli pallo ei päädy viheriölle, drop zone on saaressa, joten parikin on vielä ihan mahdollinen.

Kaunis ja vaativa kenttä kaiken kaikkiaan. Todella mukava!











Yleistä Balin golfkentistä - ei kuitenkaan mitään eritystä

Caddiet ovat kullanarvoisia neuvoessaan ja pitäessään pelivauhtia yllä.

Väylällä ei saa ajaa autolla.

Klubitalot ovat hyvätasoisia pukuhuoneineen ja lukollisine kaappeineen. 

Ravintolassa saa kylmän pyyhkeen raikastumista varten ja ruuat ovat keskitasoa kalliimpia. 

Golfautoissa on virvokkeita kylmälaukussa, jotka maksetaan kierroksen jälkeen.

Klubin kaupoissa on saatavilla vaatteita varusteita, mutta ne ovat kalliin puoleisia. 










maanantai 25. marraskuuta 2019

Matka Ubudista Sanuriin Balilla

Haikea on lähteä Ubudista, mutta innolla uutta odottaen.

Sanuriin ajettaessa matkalla on lukuisia gallerioita, käsityöpajoja sekä kulta-ja hopeapajoja. Nämä jäävät meiltä nyt väliin, mutta poikkeamme batiikkitehtaassa, jossa saan käsityöläisen vahalla maalaaman kukkasen paitani helmaan. Itse batiikkikankaiden värjäystä emme  pääse näkemään, vaan tämä on enemmänkin turistishowta tehtaanmyymälään mennessä. Myymälä on iso ja siellä on kaikkea mahdollista vaatetta, huivia ja pussukkaa melko edulliseen hintaan. Jos jotain tarvitsee ostaa, esimerkiksi tuliaisia, suosittelen kyllä käyntiä näissä.

Saavumme Sanuriin ja ajamme kapeita kujia pitkin poikin hotellillemme, jossa saamme taas virkistävät pyyhkeet ja juomat matkapölyjen pyyhkimiseksi ja alas huuhtomiseksi. Hotellimme on kahdeksan huoneiston pieni ja rauhallinen keidas, josta on lyhyt kävelymatka pääkadulle ja rannalle. Hotellissa on ilmainen kuljetuspalvelu ja polkupyörät käytössä. Aamupalan saa syödä miten myöhään tahansa. Mutta täällähän herää valoisuuteen ja lintujen liverrykseen tai kukon kiekuntaan jo kuuden aikaan (Suomen aikaa klo 12 yöllä), joka on kieltämättä miellyttävin aika päivästä lämpötilan suhteen. Mutta joskus saa onneksi unta pidempäänkin.

Sanur vaikuttaa hiljaiselta paikalta, ja tämähän sopii meille hyvin. Sunnuntaipäivänä rannalla näkyy enimmäkseen paikallisia ihmisiä viettämässä vapaapäivää perheen ja eväsruokien kanssa. Istahdimme alas rantaravintolaan nauttimaan auringonlaskun upeista vaihtuvista väreistä. Kyseisestä ravintolasta tuleekin lempiruokapaikkamme Sanurissa. Maukasta ja edullista ruokaa rennosti rantamaisemissa ja happy hourissa kaksi bisseä yhden hinnalla.

Pimeän tullen kuudelta lähdemme pääkadun vilinään. Huomaamme kujilla kävellessä varoittelukylttejä taskuvarkaista ja voikin hyvin kuvitella, että laukku lähtee olalta nopeasti skootteristin matkaan.

Illalla uima-altaan reunalle sytytetään kynttilöitä ja sängyllä odottaa kauniissa lahjapaketissa suklaa ja viesti:
”There is only one person who could make you happy, and that person is you.”










sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Ubudista vuoristoon Balilla

Ubudissa on vilskettä, mutta mahdollisuus myös rauhoittumiseen.

Ubud on täynnä kauppoja ja ravintoloita. Monkey Forest - Ubud Palace pääkadulta kannattaa pistäytyä myös sivukaduille, joista löytyy erityisesti joogavarusteita, joita itse katsastelen. Kaupoissa on täsmähinnat, mutta Ubudin markkinoilta saa tingittyä ostoksia halvalla. Näinhän on toki missä päin maailmaa tahansa.

Pääkaduilla liikenne on kaoottista ja jalkakäytävät olemattomia tai epätasaisia eli kannattaa katsoa mihin astuu. Takseja on tarjolla joka kadun kulmassa. Veroja paikalliset yritykset maksavat vaihtelevasti, koska verojärjestelmä on melko uusi. Välillä ruokien hinta on ilman veroja ja välillä ravintolalasku tulee veron kanssa.

Taskulampun ja heijastimen mukaan otto ei ollut yhtään liiallinen varotoimi, koska niille on tosiaan tarvetta hämärillä kujilla, kun ilta pimenee kuuden aikaan.

Ubudista lähdemme Ketutin kyydissä pohjoiseen päin putouksille, tulivuorelle ja riisiterasseille. Saavumme ensimmäisenä (noin 30 minuutin matka) Kanto Lampo -putoukselle ja kuskimme pääsee ajamaan alhaalla olevalle parkkipaikalle. Tästä ei ole kovin pitkä matka portaita alas putoukselle ja matkalla maksamme pääsylipun. Putouksella on muutamia ihmisiä uimassa ja kiipeilemässä kielekkeillä. Vesi syöksyy alas kalliota pitkin useista kohdista. Putouksen juureen pääsee liukkaita rappusia pitkin tai joen uomassa tai sen reunamaa kävellen. Vaatteiden vaihtopaikka löytyy, mutta tyydymme ihailemaan putousta ja näkymiä alhaalla puron ylittävältä sillalta. (Balilla ei ole kunnolla satanut vuoteen, joten joet ovat puroja ja putouksille helppo päästä).

Tibumana-vesiputoukselle johtaa melko pitkät, mutta hyväkuntoiset rakennetut portaikot ja solan halki polut ja sillat. Matka sinänsä on jo oikein kaunis. Putous soljuu kallionkielekkeeltä alas henkeäsalpaavan kauniisti ja paikka on seesteisen romanttinen. Putouksen juurella on pieni lammikko, jossa voi uida tai kahlata ja viidakko kohoaa yläpuolellamme. Tämän putouksen läheisyydessä on myös toinen pienempi putous ja täällä kiipesimme aika vaikeakulkuisen luonnonportaikon ylös ja sitten alas putouksen keskivaiheilla olevaan suvantoon. Rappusten kapuaminen ei ole huonojalkaisten tai -kuntoisten hommaa.

Ajoimme ylöspäin vuoristoa aktiivisen Agung-tulivuoren luo, joka purkautui viimeeksi vuonna 2018. Syömme lounasta jonkun vuoren harjalla ihaillen tulivuorta ja sen juurella olevaa kirkasta järveä. Toisella puolella avautuu Balin eteläosa. 

Alaspäin tullessa kävimme yhdellä monista riisiterasseista, joka on tosi kaunis paikka keinuineen ja rottinkipesineen. Nämä ovat Balilla se juttu, joissa ikuistetaan ne kauniit lomakuvat. Niitä on joka paikassa ja poseerauksia on hauska seurata vierestä.

Ubudia halkoo muutama joki solan pohjalla ja hotellimme Bali Bucu View on yhden harjanteella, mukavan vähän hiljaisemman kadun varrella, kuitenkin lyhyen kävelymatkan päästä keskustasta. Bisma-kadulla on aivan riittävät shoppailumahdollisuudet, joten välttämättä ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. Lähellä oleva suosittu kävelyreitti Campuhan Ridge Walk kulkee pitkin viidakon reunustamaa vuoren harjannetta. Tänne kannattaa lähteä aamulla aikaisin kuuden aikaan tai iltapäivällä neljän aikaan. Juotavaa kannattaa ottaa mukaan mukaan, matkalla on vain yksi kahvila, josta saa evästä. Kävelyreitillä menee korkealle ja sieltä on upeat näkymät!

Hotellimme on itse asiassa niin upea, että täältä ei ole tarvetta lähteä kaupungin vilinään. Äänet, tuoksut, maisema, maut ja tuntemukset ovat kaikki sopusoinnussa keskenään. Aamukuudelta herää lintujen viserryskuoroon ja hotellimme on juuri nyt niin hiljainen, että meillä on yksityisjoogasali käytössämme viidennessä kerroksessa. Hotellin spa tarkoittaa sitä, että huoneeseen on saatavilla palveluja. 

Kaupunki on täynnä kauneus- ja hierontapaikkoja edullisin hinnoin - mikäpä sen ihanampaa kuin mennä hemmoteltavaksi. Illalla menemme katsomaan tanssiesityksen Ubud Palaceen, mutta sitä ei voi oikein suositella. Esityksessä oli muutama erinomainen esiintyjä, mutta bändi oli kyllä loistava. 

Varmaan paljon jäi kokematta Ubudissa neljän päivän jälkeen, mutta lähdemme eteenpäin seuraavaan kohteeseen Sanuriin.














I